Esittely

s/y Postijahdin syntyhistoria ja elämyspaketin rakentaminen

Välittömästi perustamisensa jälkeen Perinnealusyhdistys Skutan ry ryhtyi etsimään sopivaa alustyyppiä Merenkurkun kivikkoisiin ja mataliin vesiin. Pietarsaaren silloisen museojohtajan avustuksella löytyi v. 1679 Kruunupyyn Jouxholmenin telakalla rakennetun neljän postijahdin piirustukset, jotka sopivat yhdistyksen tarpeisiin. Aluustyyppipäätöksen jälkeen ryhdyttiin sekä kotimaasta että naapurimaista etsimään rakentajaa, mutta niitä oli harvassa. Yhdistys tilasi tammikuussa 1996 Viron Saaremaalla toimivalta Saare Paat-veistämöltä aluksen rungon ja kannen valmistuksen sekä apumoottorin asennuksen. Sieltä löytyi vielä sekä vanhaa perinteistä puualuksen rakentamiseen tarvittavaa ammattitaitoa että edullinen hintataso. Lähes koko Itämeren alue – siis myös Saarenmaa – kuului alkuperäisen postijahdin rakentamisen aikoihin samaan kulttuuripiiriin ja Ruotsin kuningaskuntaan.

Heinäkuussa 1996 yhdistyksen jäsenet toivat Postijahdin Vaasan sisäsataman laituriin. Seuraavan syksyn ja talven aikana rakennettiin talkoilla ja työllistämisvarojen turvin aluksen sisätiloja ja takiloitiin aluksen masto ja köydet,veistettiin plokit, ommeltiin purjeet jne.

Pääosan aluksen toteutuksessa tarvittavista piirustuksista on laatinut vaasalainen taiteilija Per Olov Hjortell v. 1679 rakennettujen esikuvien piirustusten pohjalta ja apunaan mm. aikalaisten maalaamat laivataulut sekä alan kirjallisuus.

Kesäkuussa 1997 maaherra Westergårdin rouva juhlallisesti vihki Postijahdin Vaasan sisäsatamassa. Alkukesä kului talven töiden viimeistelyyn ja loppukesästä päästiin harjoittelemaan purjehtimista alustyypillä, jolla kukaan ei ollut ainakaan pariin sataan vuoteen kyntänyt vesiä. Seuraavan talven aikana aluksen sisätöitä viimeisteltiin sekä tehtiin melkoinen määrä saatujen kokemuksien pohjalta esiin tulleita muutostöitä. Sen jälkeen on joka kevät tavallisten huoltotöiden lisäksi tehty erilaisia kokemuksen mukaan tarpeelliseksi havaittuja muutoksia ja parannuksia aluksen käyttökelpoisuuden parantamiseksi erityisesti pitkillä purjehduksilla.

Seuraavien vuosien suurimpia tehtäviä oli koota yhteen kaikki kerätty historia-aineisto sekä tuotteistaa ainutlaatuinen elämyspaketti. Skutan-yhdistyksen rinnalle perustettiin v. 1999 erityinen historiayhdistys Syväsukellus 16oo-luvulle ry, joka on tuottanut tietoja mm.1600-luvun ruuista ja ruokailusta, ruokailuvälineistä ja –astioista, pukeutumisesta ja musiikista sekä sen ajan merenkulusta. Historiaosuudesta löytyy asiaan liittyen enemmän tietoa.

Mikä Postijahti on?

Postijahdeista käytettiin aikoinaan sekä jahti että kuutti (skuta) nimitystä. Tämän päivän Postijahti on kaikkiaan 12 metriä pitkä, noin 3,5 metriä leveä (leveimmältä kohdaltaan) ja syväystä on 1,25 m. Painoa aluksella on 12,5 tonnia. Rakennusmateriaalit ovat samat kuin 1600-luvulla: runko ja kansi mäntyä, kaaret tammea, puun kyllästysmateriaali tervaa ja pellavaöljyä, purjeet ja pääosa köysistä hamppua, jne.

Alus on esikuvastaan poiketen yksimastoinen ja kahvelipurjeinen. Maston kärki ulottuu merenpinnasta noin 15,4 metrin korkeuteen. Purjepinta-alaa on kaikkiaan 85 m² (toppipurje mukaan lukien). Alusta ohjataan takakannelta pinnasta kuten aikoinaankin.

Esikuvastaan poiketen aluksessa on apumoottorina 85 hevosvoimainen Valmet 420 DN. Lisäksi aluksessa on kaikki ammattimaiseen liikenteeseen tarvittavat apuvälineet ja laitteet, joita ilman asiakkaiden kuljetukset eivät olisi mahdollisia nykyisten turvamääräysten mukaan. Kaikki poikkeamat alkuperäisestä esikuvasta on kuitenkin pyritty kätkemään katseilta. Kajuutassa on pieni pentri (keittiö) kaasuhelloineen ja jääkaappeineen, ruokapöytä, makuu- ja säilytystilat, vesivessa ja lämmitysjärjestelmä.
Postijahti on rekisteröity ammattimaiseen veneliikenteeseen12 asiakkaalle neljän miehistöjäsenen lisäksi.

Postijahdin rakentaminen on maksanut kaikkiaan noin 1 000 000 markkaa, josta oman työn osuudeksi on arvioitu noin 400 000 markkaa. Päävastuun aluksen alkuvaiheen työn etenemisestä kantoivat yhdistyksen varsinaiset perustajajäsenet, jotka lainasivat alkupääomaksi samansuuruisen summan aluksella tehtäviin töihin. Valtaosa kuluista peitettiinsolmimalla yhteistyösopimuksia, joilla yhdistys on sitoutunut purjehduksiin saadessaan apua työhönsä. Aluksen valmistumisen jälkeen yhdistys tulojen hankkimiseksi kerää jäsenmaksuja lähes sadalta jäseneltään sekä myy erilaisia purjehduksia mm. yrityksille ja yksityisille.

Tervan tuoksua, turvallisuutta ja käden taitoja sekä jatkuvaa kouluttautumista

Alkuperäisestä esikuvasta poiketen on alukseen asennettu apumoottori. Lisäksi aluksessa on kaikki ammattimaiseen liikenteeseen tarvittavat apuvälineet ja laitteet, joita ilman vieraiden kuljetukset eivät olisi mahdollisia nykyisten turvamääräysten mukaan. Kaikki poikkeamat alkuperäisestä esikuvasta on kuitenkin pyritty kätkemään katseilta. Postijahdin rakentamisen jokaisesta oleellisesta osasta on neuvoteltu aivan alusta saakka Pohjanlahden merenkulkupiirin viranomaisten kanssa sekä historian asiantuntijoiden kanssa.
Historiallisesti oikeilla materiaalivalinnoilla mm. mänty, tammi, terva, pellavaöljy, hamppu, maavärit ja takorauta on luotu myös tunnelmaa.

Postijahdilla ja sen ympärillä tapahtuva työ on jatkuvasti poikinut ympärilleen muutakin toimintaa. Vuonna 1996 järjestettiin purjeneulontakurssi yhteistyössä Vaasan ruotsinkielisen työväenopisto Arbiksen kanssa, jolloin valmistuivat Postijahdin paraatipurjeet. Kangas on hamppua ja lanka pellavaa. Jokainen pisto on tehty käsin kuten kaikki muukin purjeisiin liittyvä. Samaan aikaan järjestettiin Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa Kuljettajankirja II-kurssi, jonka käyminen yhdessä käytännön kokemuksen kanssa oikeuttaa kuljettamaan tietyn kokoluokan aluksia, jotka on tarkoitettu yleisön kuljetukseen. Suomenkielisessä työväenopistossa järjestettiin vuonna 1997 ensiavun alkeet, jonka jälkeen on melkein vuosittain järjestetty EA-päivityskursseja yhdessä paikallisen Punaisen ristin kanssa. Lisäksi yhdistys on järjestänyt pleissauskurssin ja vanhan puuveneen puutyökurssin. Vuonna 2000 talvella opiskeltiin teoriassa GPS:n käyttöä, jolloin saatiin opastusta myös pelastautumiseen sekä tehtiin sammutusharjoituksia. Joka talvi ja kevät järjestetään jäsenkunnalle erilaisia merenkulkuun liittyviä koulutustilaisuuksia, kuten EA-kursseja, solmukursseja, sammutuskursseja, Vaasan saaristoon liittyviä tietopaketti-kursseja jne.