Vuonna 1995 muutamat merihenkiset henkilöt Vaasassa kokosivat ympärilleen samanhenkisen ”porukan” tarkoituksenaan rakentaa historiallinen alus. Näin perustettiin kaksikielinen Perinnealusyhdistys Skutan – Farkosthistoriska Föreningen Skutan r.y., jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää perinnealuskulttuuria, vanhoja merimiestaitoja ja lisätä niiden harrastusta sekä edistää Vaasan saaristossa matkailevien keskuudessa tietoa näistä perinteistä kestävän kehityksen periaatteen mukaan.
Yhdistyksen toiminta perustuu demokraattiseen kokouskäytäntöön ja talkootyöhön Postijahdilla. Yhdistyksen toiminnan motiivit löytyvät sekä kiinnostuksesta historiaan, kotiseutuun että purjehtimiseen. Postijahti ”ympyröissä” on hyvä motivoitunut porukka ja porukalla on hyvä henki ja yhteistyö sujuu, joten tämä on voimavaramme.
Motoksemme sopii: ”Kaverilta oppien, kaveria opettaen!”
Perusperiaatteita ovat: ”Leppoisaa matkan tekoa hyviä purjehdusperinteitä vaalien, tinkimättä turvallisuudesta. Keskeistä on myös hyvän toverillisen ilmapiirin vaaliminen.”
Keskeisenä asiana yhdistyksen toiminnassa on alusta alkaen ollut nuorisotyö, johon yhdistys alkuvaiheessa sai Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta nuorisopurjehdusten järjestämiseksi syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Nuorten purjehdusten kohteena oli Bulleråsin lomakylä Raippaluodossa, jossa heille järjestettiin seikkailu- tai muuta oheisohjelmaa. Nyttemmin nuorisotyön kohteena on kaupungin sosiaaliviranomaisten kanssa sekä vaasalaisten partiojärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö.
s/y Postijahdin syntyhistoria ja elämyspaketin rakentaminen
Muovin ja lasikuidun tultua yleiseksi huvi- ja vapaa-aikaveneiden rakennusmateriaaliksi 1960-70 luvuilla, puuveneiden rakentaminen väheni merkittävästi. Puuta käytettiin toki edelleen, erityisesti erikoisveneissä. Samanaikaisesti syntyi myös uusi ”kulttuuri” venei- lyssä. Puuveneperinteet haluttiin edelleen säilyttää ja ryhdyttiin järjestämään erilaisia perinnevenetapahtumia, joita varten ryhdyttiin kunnostamaan vanhoja ja rakentamaan uusia, purjeilla varustettuja perinteisiä ”talonpoikaisveneitä” ja jopa suurempiakin aluksia, aluksi ensin Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Pohjanmaalle tämä ”kulttuuri” levisi 1980-luvulla kun Merenkurkun Postisoutu käynnistyi 1982. Sitä ja muitakin tapahtumia varten korjattiin ja rakennettiin Pohjanmaan rannikolla lähes 100 perinteistä verkko- ja hyljevenettä, Jacobstads Wapen valmistui 1993 ja Mustasaaressa rakennettiin 1990-luvun alussa kaksi viikinkialusta.
Veneilystä ja perinteistä kiinnostuneiden kesken syntyi Vaasassa 1995 ajatus suuremmankin perinnealuksen hankkimiseksi Vaasan vesille. Varsinaisina aloitteentekjöinä olivat Mikko Nikola ja Per-Olov Hjortell, jotka kesäkuussa 1995 kävivät tutustumassa Pietarsaaren Museon kokoelmiin.
Käynnin yhteydessä museojohtaja Pekka Toivanen esitteli kahden erityyppisen noin 10 metriä pitkän Jouxholmenin telakalla Kruunupyyssä rakennetun aluksen piirustusta. Toinen esitti Francis Sheldonin laatiman piirustuksen mukaan vuonna 1679 rakennettua postijahtia.
Käynnin jälkeen Hjortell alkoi piirustuksen perusteella
suunnitella Vaasan karikkoisiin vesiin soveltuvaa alusta ja Nikola
ryhtyi etsimään sopivaa veistämöä, erityisesti Virosta. Samoin
ryhdyttiin etsimään jäseniä perustettavaan yhdistykseen.
Perinnealusyhdistys Skutan – Farkosthistoriska Föreningen Skutanin
perustava kokous pidettiin 9.11.1995 ja perustamisasiakirja
allekirjoitettiin 29.11.1995, allekirjoittajina olivat Per Olov
Hjortell, Ilmari Valkama, Mikko Nikola ja Vesa Heinonen. Näiden
lisäksi ensimmäiseen hallitukseen valittiin Jukka Heinonen ja Ralf
Nygård. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Valkama ja sihteeriksi
Mikko Nikola. Yhdistys merkittiin PRH:n rekisteriin 7.5.1997.
Yhdistys tilasi tammikuussa 1996 Viron Saaremaalla toimivalta Saare Paat-veistämöltä aluksen rungon ja kannen valmistuksen sekä apumoottorin asennuksen. Sieltä löytyi vielä sekä vanhaa perinteistä puualuksen rakentamiseen tarvittavaa ammattitaitoa että edullinen hintataso. Lähes koko Itämeren alue – siis myös Saarenmaa – kuului alkuperäisen postijahdin rakentamisen aikoihin samaan kulttuuripiiriin ja Ruotsin kuningaskuntaan. Alus valmistui sopimuksen mukaisesti 17.6.1996 ja tuotiin meritse Vaasaan 6.7.1996.
Seuraavan syksyn ja talven aikana rakennettiin talkoilla ja työllistämisvarojen turvin aluk-sen sisätiloja ja takiloitiin aluksen masto ja köydet, veistettiin plokit, ommeltiin purjeet jne.
Pääosan aluksen toteutuksessa tarvittavista piirustuksista on laatinut vaasalainen taiteilija Per Olov Hjortell v. 1679 rakennettujen esikuvien piirustusten pohjalta ja apunaan mm. aikalaisten maalaamat laivataulut sekä alan kirjallisuus.
Kesäkuussa 1997 maaherra Westergårdin rouva juhlallisesti vihki Postijahdin Vaasan sisäsatamassa. Alkukesä kului talven töiden viimeistelyyn ja loppukesästä päästiin harjoittelemaan purjehtimista alustyypillä, jolla kukaan ei ollut ainakaan pariin sataan vuoteen kyntänyt vesiä. Seuraavan talven aikana aluksen sisätöitä viimeisteltiin sekä tehtiin melkoinen määrä saatujen kokemusten pohjalta esiin tulleita muutostöitä.
Seuraavien vuosien suurimpia tehtäviä oli koota yhteen kaikki kerätty historia-aineisto sekä tuotteistaa ainutlaatuinen elämyspaketti. Skutan-yhdistyksen rinnalle perustettiin v. 1999 erityinen historiayhdistys Syväsukellus 16oo-luvulle ry, joka on tuottanut tietoja mm.1600-luvun ruuista ja ruokailusta, ruokailuvälineistä ja –astioista, pukeutumisesta ja musiikista sekä sen ajan merenkulusta. Historiaosuudesta löytyy asiaan liittyen enemmän tietoa.
Sen jälkeen on joka kevät tavallisten huoltotöiden lisäksi tehty erilaisia kokemuksen mukaan tarpeellisiksi havaittuja muutoksia ja parannuksia aluksen käyttökelpoisuuden parantamiseksi erityisesti pitkillä purjehduksilla.
Mikä Postijahti on?
Postijahdeista käytettiin aikoinaan sekä jahti että kuutti (skuta) nimitystä. Tämän päivän Postijahti on kaikkiaan 12 metriä pitkä, noin 3,5 metriä leveä (leveimmältä kohdaltaan) ja syväystä on 1,25 m. Painoa aluksella on 12,5 tonnia. Rakennusmateriaalit ovat samat kuin 1600-luvulla: runko ja kansi mäntyä, kaaret tammea, puun kyllästysmateriaali tervaa ja pellavaöljyä, purjeet ja pääosa köysistä hamppua, jne.
Alus on esikuvastaan poiketen yksimastoinen ja kahvelipurjeinen. Maston kärki ulottuu merenpinnasta noin 15,4 metrin korkeuteen. Purjepinta-alaa on kaikkiaan 85 m² (toppipurje mukaan lukien). Alusta ohjataan takakannelta pinnasta kuten aikoinaankin.
Esikuvastaan poiketen aluksessa on apumoottorina 85 hevosvoimainen Valmet 420 DN. Lisäksi aluksessa on kaikki ammattimaiseen liikenteeseen tarvittavat apuvälineet ja laitteet, joita ilman asiakkaiden kuljetukset eivät olisi mahdollisia nykyisten turvamääräysten mukaan. Kaikki poikkeamat alkuperäisestä esikuvasta on kuitenkin pyritty kätkemään katseilta. Kajuutassa on pieni pentri (keittiö) kaasuhelloineen ja jääkaappeineen, ruokapöytä, makuu- ja säilytystilat, vesivessa ja lämmitysjärjestelmä.
Postijahti on rekisteröity ammattimaiseen veneliikenteeseen 12 asiakkaalle neljän miehistöjäsenen lisäksi.
Postijahdin rakentaminen on maksanut kaikkiaan noin 1 000 000 markkaa, josta oman työn osuudeksi on arvioitu noin 400 000 markkaa. Päävastuun aluksen alkuvaiheen työn etenemisestä kantoivat yhdistyksen varsinaiset perustajajäsenet, jotka lainasivat alkupääomaksi samansuuruisen summan aluksella tehtäviin töihin. Valtaosa kuluista peitettiin solmimalla yhteistyösopimuksia, joilla yhdistys on sitoutunut purjehduksiin saadessaan apua työhönsä. Aluksen valmistumisen jälkeen yhdistys tulojen hankkimiseksi kerää jäsenmaksuja lähes sadalta jäseneltään sekä myy erilaisia purjehduksia mm. yrityksille ja yksityisille.
Tervan tuoksua, turvallisuutta ja käden taitoja sekä jatkuvaa kouluttautumista
Postijahdin rakentamisen jokaisesta oleellisesta osasta on neuvoteltu aivan alusta saakka Pohjanlahden merenkulkupiirin viranomaisten kanssa sekä historian asiantuntijoiden kanssa.
Historiallisesti oikeilla materiaalivalinnoilla mm. mänty, tammi, terva, pellavaöljy, hamppu, maavärit ja takorauta on luotu myös tunnelmaa.
Postijahdilla ja sen ympärillä tapahtuva työ on jatkuvasti poikinut muutakin toimintaa. Vuonna 1996 järjestettiin purjeneulontakurssi yhteistyössä Vaasan ruotsinkielisen työväenopisto Arbiksen kanssa, jolloin valmistuivat Postijahdin paraatipurjeet. Kangas on hamppua ja lanka pellavaa. Jokainen pisto on tehty käsin kuten kaikki muukin purjeisiin liittyvä. Samaan aikaan järjestettiin Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa Kuljettajankirja II-kurssi, jonka käyminen yhdessä käytännön kokemuksen kanssa oikeuttaa kuljettamaan tietyn kokoluokan aluksia, jotka on tarkoitettu yleisön kuljetukseen. Suomenkielisessä työväenopistossa järjestettiin vuonna 1997 ensiavun alkeet, jonka jälkeen on melkein vuosittain järjestetty EA-päivityskursseja yhdessä paikallisen Punaisen Ristin kanssa. Lisäksi yhdistys on järjestänyt pleissauskurssin ja vanhan puuveneen puutyökurssin. Vuonna 2000 talvella opiskeltiin teoriassa GPS:n käyttöä, jolloin saatiin opastusta myös pelastautumiseen sekä tehtiin sammutusharjoituksia. Joka talvi ja kevät järjestetään jäsenkunnalle erilaisia merenkulkuun liittyviä koulutustilaisuuksia, kuten meripelastuskursseja, EA-kursseja, solmukursseja, sammutuskursseja, Vaasan saaristoon liittyviä tietopaketti-kursseja jne.